Image may be NSFW.
Clik here to view.
OD Kokemuksen viimevuotinen debyyttialbumi Viimesii päiviä oli mielenkiintoisilla sampleilla ja synkillä teksteillä täytetty levy, joka heitti synkän varjonsa kuuntelijan ylle. Henkinen musta aukko tuntui imaisevan ankeuttajan lailla kaiken ilon ja valon ympäriltä. Esikoislevy sisälsi erinomaisia kappaleita, kuten Kuoleman riitti, Toivo ja Itkuvirsi, jotka pelkästään nimiensä puolesta antavat hyvin osuvan kuvan levystä. Synkän maailmankuvan lisäksi albumi esitteli yhden tämän hetken mielenkiintoisimmista tulokkaista, tuomiopäivän sanansaattajan räppäri–tuottaja OD Kokemuksen.
Taipumus masentavaan musiikkiin ei ole kadonnut OD Kokemuksen kakkosalbumin Alas myötä. Edellisen levyn täyttänyt eskapistinen tunnevyöry on kuitenkin saanut rinnalleen reilun annoksen rappiota. Uuden levyn kappaleiden tekstit painottuvat edellistä albumia enemmän rataelämään ja erityisesti alkoholin liikakäyttöön.
Levy jakautuu kahteen puoliskoon, joita erottaa MC Respektorin ja Face Stomp Mosh Crew’n kanssa toteutettu punk-biisi Humala laskee. Liiallisuuksiin mennyttä humalaista hurmiota seuraa sen jälkeen iskevästä mielentilasta, kun alkoholi kerää veronsa veronsa poistuessaan kehosta.
Clik here to view.
Kuva: Elisa Pehkonen
Viihdyttävän räppärin rooli ei tunnu asettuvan OD Kokemuksen harteille, vaikka levyn alkupuoliskolla siihen pyritäänkin. Sisällä luu ft. Tuuttimörkö ja Pelti kii ft. Tippa-T ovat levyn viihdyttävintä ja tarttuvinta puolta, mutta siitä on paljon kiittäminen kappaleiden vierailijoita. Esimerkiksi singlebiisinä julkaistu Arjen sankari ei vakuuta samalla tavalla, kun sitä vertaa edellä mainittuihin kappaleisiin. Tylsällä sanoituskynällä kirjoitettu ja itseään toistava kappale jää kovin vaisuksi, eikä OD Kokemuksen masentunut hahmo riitä yksinään kunnolla täyttämään kappaleen raameja.
OD Kokemus ei ole rataräppärinä parhaimmillaan. Sekä edellinen että uusi albumi osoittavat, että ahdistuneena nihilistinä räppärin tekstit pääsevät oikeuksiinsa. Selkeä osoitus siitä on levyn kohokohta Aika valuu -kappale, jolla vieraileva tähti Sairas T esittää myös kenties parhaan versensä koskaan. Aika valuu käsittelee nimensä mukaisesti ajankulkua ja ahdistusta, kun tiedostaa kaiken katoavaisuuden. Uidessaan syvissä vesissä OD Kokemuksen teksti kuulostaa vilpittömältä ja aidoilta. Kappaleen äärelle on pakko pysähtyä, sillä se ravistelee omat ajatukset liikkeelle. Kun näiden ihon alle hiipivien tekstien ja Sairas T:n säkeistön päälle lisätään vielä syvälle mieleen syöpyvä kertosäe, on kyse kappaleesta, joka jokaisen pitäisi elämänsä aikana kuunnella.
Hautausurakoitsijan palkkapäivä erottuu muusta levystä mielenkiintoisena erikoisuutena. Kappale on tunnelmaltaan levyn synkempää ja pahaenteisempää puolta, kun OD Kokemus räppää ihmisvihasta ja syvästä katkeruudesta. Teksteissä asetutaan syrjityn ja koulukiusatun ihmisen rooliin, kun artisti räppää: ”naisten vuoro hakea, viimeisenä valittu / nuorest asti ollu pilkankohteena, ne äänet kaikuu vieläkin, koskettaa / ja nyt ku ikää alkaa kerääntyy, niin ihmisist entistään etääntyy”. Ahdistus on tiiviisti läsnä. Ahdistusta lisää entisestään äänimaisema, jonka painostavuus ja kerrostetut sekä koneistetut vokaalit tuovat vahvasti mieleen Paavoharjun ja Paperi T:n yhteisalbumi Joko sinä tulet tänne alas tai minä nousen sinne.
Albumi osoittaa OD Kokemuksen olevan erinomainen ja monipuolinen tuottaja, joka on vain kehittynyt edellisen albumin jälkeen. Alas on täynnä erinomaisia sampleja ja taustoja, jotka muovaavat äänimaisemasta kappaleesta riippuen syvällisen, aggressiivisen tai ahdistuneen. Mallikappale tuotannosta on albumin avausraita Bushido, joka on samalla levyn parhaita kappaleita, eikä pelkästään tuotantonsa vuoksi.
Levyyn tutustuessa väkisin alkaa ajatella, ettei OD Kokemus ole täysin selvillä visiostaan räppärinä. Kappaleet polveilevat eri suuntiin ilman, että ne muodostaisivat kunnollista kokonaisuutta. Alas kuulostaa kompromissilta, joka on tehty monen liian hyvän vaihtoehdon väliltä. Albumi sisältää lukuisia hyviä kappaleita, mutta ongelma onkin, etteivät ne toimi yhtenäisenä kokonaisuutena. Kokonaisuutena Alas on vähemmän kuin kappaleidensa summa.
Miettiessäni artistin kehityskaarta on todettava, että edellinen albumi muodosti selkeämmän ja omaleimaisemman kokonaisuuden. Artistia ei kuitenkaan pidä kritisoida rohkeudesta kokeilla uutta ja hakea omaa tyyliään. Päinvastoin se on nykyisen musiikkibisneksen laskelmoinnin keskellä varsin ilahduttavaa.
OD Kokemus huokuu lahjakkuutta, kunnianhimoa ja tuoreita näkemyksiä, mutta kakkosalbumilla näitä kolmea piirrettä ei ole onnistuttu kanavoimaan eheäksi kokonaisuudeksi. Loistava kokonaisuus jää vielä odottamaan artistin tulevaisuuteen, koska sellaista on OD Kokemukselta mahdollista odottaa. Yritysten, erehdysten ja onnistumisten paineessa voi muodostua todellinen timantti ja sitä minä jään odottamaan.