Clik here to view.
Kuva: Andrei Kipahti
Gettomasa on räppäri, joka on voittanut freestylen Suomen mestaruuden. Chosen one on teos, joka painetaan suurin kirjaimin suomiräpin historiikkiin.
Chosen one on osoitus Gettomasan lyyrisestä lahjakkuudesta. Gettomasa pyörittelee teksteissään luovasti arkipäiväisiä ilmiöitä. Kekseliäisyys yllättää kuuntelijan usein, mutta taitavan sanataitelun lisäksi räppärissä vetoaa hänen helposti lähestyttävä imagonsa.
Gettomasa ja Ruuben, joka on tuottanut suurimman osan levystä, muodostavat suomiräpin tutkaparin. Vaikka muidenkin tuottajien kappaleet levyllä ovat erittäin laadukkaita, on näiden kahden tekijän yhteistyössä jotain erityistä. Kappale yksi toisensa jälkeen loksahtaa paikalleen, vaikka tyylit vaihtelevat levyllä hyvinkin paljon.
Monipuolinen levy sisältää hyväntuulisuutta ja huolettomuutta, kuten kappaleilla Sama jätkä (feat. Stepa) ja Kuulokkeet. Lennokas Kuulokkeet on viihdyttävä hyvän mielen kappale, jonka teksteistä on helppo löytää itsensä. Kenestä ei tunnu siltä, että esiintyisi musiikkivideolla, kun luurit päässä kulkee pitkin katuja? Vastapainoksi kepeydelle levyllä syvennytään myös vakavempien aiheiden äärelle. Kappaleiden aiheita on löytynyt edesmenneestä parisuhteesta (Sä tiiät), sosiaalisten suhteiden epävarmuudesta (Kuka) ja aina niinkin raskaasta aiheesta kuin alkoholismi (Pelkuri).
Aiheesta riippumatta kappaleet kulkevat eteenpäin vaivattomasti omalla painollaan. Gettomasa kirjoittaa sujuvasti vaikeista ihmissuhteista, aikuistumisesta ja jopa kuulokkeet päässä kadulla räppäämisestä. Kappaleihin on helppo päästä sisälle, ja ne tarjoavat paljon tarttumapintaa. Jokaisella uudella kuuntelukerralla voi löytää kappaleista yksityiskohtia, jotka saavat innostumaan levystä uudestaan ja uudestaan.
Vaikutteita Gettomasa on imenyt paljon erityisesti Ruudolfilta. Sekä nimikkoraita että Samat jätkät -kappale viittaavat vahvasti Doupeimmat jumala seivaa -levyn aikaiseen Ruudolfiin. Hetkittäin jopa liiaksikin, kun viattoman leppoisaan tunnelmaan kääriytyneet kappaleet sisältävät sekä teksteissään että räppäyksessä hyvin rudymaisia maneereja.
Varsinainen pihvi tarjoillaan vasta toiseksi viimeisenä kappaleena. Levyn lopulla kuultava 9-minuuttinen Pelkuri on rehellinen tilitys suhteesta alkoholisti-isään. Kappale on yhtään liioittelematta parasta suomiräppiä vuosiin. Silmäkulma kostuu ja kylmät väreet kulkevat selkää pitkin, kun Gettomasa tiputtaa riimejä ilman yhtäkään kertosäettä pakkaa sekoittamassa.
Pelkuri on avoin kirje perheensä laiminlyönneelle isälle. Teksti on suorasanaista ja rehellistä. Sanoitukset eivät vääristele, dramatisoi tai vähättele kertomusta, vaan niistä välittyvät ihmisten aidot kokemukset. Suomessa on tuhansia perheitä, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen tarinan ja lähes yhtä monen perheen osalta näistä asioista on vaiettu täysin. Näin aran aiheen käsitteleminen julkisesti on rohkeaa, mutta sitäkin tärkeämpää itsensä lisäksi myös niiden kannalta, jotka eivät ole siihen pystyneet.
Yksinkertainen taustaraita jättää paljon tilaa tekstille ja tarina kulkee eteenpäin Gettomasan soljuvan flow’n mukana. Taustaa käytetään paljon tehostamaan sanoitusten vaikuttavuutta. Räppäri kertoo väkivallasta ja siitä, miten nuorena olisi halunnut vastata väkivaltaan samalla mitalla, jos olisi ollut isokokoisempi (kohta 3:12). Taustaraita vaimennetaan, kun Gettomasa toteaa, ettei kuitenkaan tekisi niin. Tehokeino antaa tekstin iskeytyä tajuntaan, ja sanat jäävät kummittelemaan mieleen. Kaikki tämä alleviivaa Gettomasan oivallusta, että ihminen joka ei sorru väkivaltaan ratkaisuna on todellisuudessa vahvempi.
Pelkuri turvautuu väkivaltaan, rohkea ei alennu samalle tasolle.
Pelkuri koostuu kahdesta osasta, jotka tuovat omat puolensa aiheesta esille. Aluksi Pelkuri on 6 minuuttia omaelämänkerrallista räppiä, jossa kerrataan nuoren kovat kokemukset. Loppupuolisko kappaleesta käynnistyy, kun tempo nousee aavistuksen verran ja biitti muuttuu astetta aggressiivisemmaksi. Kappaleen lopetus on vähän yli 3-minuuttinen vaatimus, joka haluaa asettaa laiminlyöneen isän tilivelvolliseksi teoistaan, jotka ovat varjostaneet perheen elämää. Gettomasa ei säästele sanojaan, kun hän tylyttää perheen laiminlyönyttä isää siaksi, uhmaikäiseksi vauvaksi ja narsistiseksi kakaraksi.
Kaikesta halveksunnasta huolimatta Gettomasa antaa sanoituksissa ymmärtää, että antaisi isälleen mahdollisuuden palata hänen elämäänsä. Se kuitenkin vaatii anteeksipyyntöä, vastuunkantoa ja virheiden rehellistä myöntämistä.
Ihminen on vain pelkuri, jos hän ei pysty kantamaan vastuuta teoistaan ja olemaan rehellinen läheisilleen. Ihminen on vain pelkuri, jos hän ratkaisuna tarttuu pulloon ja syytöksiin. Ihminen on vain pelkuri, jos hän kieltäytyy näkemästä sitä, miten hän myrkyttää oman ympäristönsä teoillaan.
Heikkoja hetkiä levyltä ei ilman suurennuslasia löydä ja sekin tuntuu menevän jo hiusten halkomiseksi. Tuotannostaan lähtien Chosen one on juuri sitä aitoa räppiä, josta paljon puhutaan. Levyllä yhdistyy 2000-luvun suomiräp ja nykyaikainen tuotanto raikkaalla tavalla. Tinkimättömällä asenteella tehty Chosen one on alusta loppuun pelkkää priimaa.
Ensin Gettomasasta tuli freestylen Suomen mestari. Chosen onen myötä hänestä tuli suomiräpin uusi valtias.